21.5.2011

Näitä riittää








16 kommenttia:

Tiitsa kirjoitti...

Auroora perhonenkin, kyllä näitä katselee, ei koskaan saa kyllikseen.
Niin kauniisti kuvaat.

Eko kirjoitti...

Kauniita ovat - kauniita...
Kyllä ne Sinuun Iines näyttävät nuo perhoset luottavan.
Minua ne tuntuvat pelkäävän. Ei niitä kyllä täällä vielä ole paljon näkynyt.
Hienoja kuvia väreiltään ja sommittelultaan.

Iines kirjoitti...

Olen tottunut huijaamaan perhosia. Pitää liikkua kuin tiikeri saalistaessaan ja sitten työntää objektiivi perhosen lähelle niin ettei ehdi kissaa sanoa. Valotukset sun muut on katsottu etukäteen paikkaan sopiviksi. Siinä se on.

Tuo auroraperhonen oli niin hätäinen tyyppi, että piti tyytyä kaukaa otettuun pikakuvaan, siksi kuva ei ole kovin tarkka.

sakari2 kirjoitti...

Saisipa tännekin päin noita auroraperhosia eikä olisi pahasta yksi mansikkakirjosiipikään. Hyvin olet huijannut.

Unikkohoituri kirjoitti...

Mahottoman hyviä kuvia Sulla.

Henrietta kirjoitti...

Siinä sulle intiaaninimi Hiipivä Tiikeri:) Mä en tajuu kans miten saat saalistettua näitä näin monta. Tuo alimmainen on aivan ihana ja täällä näkee sellaisia perhosia mitä en ole oskaan nähnykkä.

Laventeli kirjoitti...

Kauniita ja selkeitä perhoskuvia. Luinkin tuossa sinun vastauskommenttisi, että miten näitä saa napattua.
Itse en ole saanut yhtäkään kuvaa, lentävät heti kauemmaksi kun lähestynkin niitä.
Alimmainen kuva on upea.

Iines kirjoitti...

Perhoskuvaus vaatii kärsivällisyyttä ja liikkeiden hitautta. Kameraa ei saa tökätä yhtäkkiä, vaan liu'uttaa hiipimällä lähemmäs, niin ettei kuvaajan varjokaan pelästytä perhosta. Jos perhonen pyrähtää pois, kannattaa odottaa vähän aikaa, sillä se palaa usein jopa samalle kukalle. Itselläni on mökkiniityllä jopa vanha puutuoli tai penkki, jotta voin rauhassa istuskella ja odotella lähelle tulevia perhoja.

irma kirjoitti...

Kangasperhosia varsinkin on nyt ihan hirmu paljon. Nyt ovat auroratkin alkaneet täällä lennellä. Hötkyilemättä tosiaan pitää perhosia kuvata - eikä perään kannata juosta...

Pitsit sekaisin kirjoitti...

Todella kauniita perhoskuvia ja ihanan vihreässä maailmassa. Jostain kumman syystä perhoset karttavat minua enkä onnistu koskaan saamaan tuollaisia kuvia. Nyt kyllä niiaan ja vielä pokkuroinkin syvään.:)

Iines kirjoitti...

Pitsit sekaisin, pitää vaan oppia se odottamisen taito ja sitten pitäisi tietenkin olla aika hyvä kamera ja ehkä siinä makrolinssikin, joka suurentaa hyönteisen yksityiskohdat. Välineurheilua tämäkin, osaksi.

Irma, kangaspehosilla taitaa olla kuumin soidinaika, ainakin eilen näytti siltä. Perhonen on vaan hieman hankala kuvattava, tummahko, mutta siivissä heijasteita, jotka valottuvat helposti.

Leena Lumi kirjoitti...

Auroraperhosesta oli viime viikolla kuva Hesarissa. Mikä sattuma, että sinulla on se nyt täällä, sillä en ole ennen nähnytkään...Kaunis!

Iines kirjoitti...

Auroraperhosia näkee kyllä aurinkoisilla ja lämpimillä paikoilla, mutta laji on aika levoton ja perhosta on hankala tavoittaa läheltä kameralla. Minunkin kuvani jäi hätäiseksi ja silmien seutua en ehtinyt tarkentaa, niin kuin perhoskuvissa olisi asiallista.

Aurora on kauneimpia perhojamme!

Iines kirjoitti...

Tännekään ei pääse kommentoimaan kirjautuneena Bloggeriin. Taas jotain häikkää.

Anonyyminä vain pääsee.

- Iines

Pipsa kirjoitti...

Perhoset ja ötökät, ei niitä noin vaan napatakaan, monta tekijää pitää näköjään osua kohdalleen, että onnistuu. Nostan hattua!

Iines kirjoitti...

Kiitos, Pipsa. Minulla on aikaa kuljeskella luonnossa ja odotellakin, jahka siipiväki suvaitsee laskeutua sopivaan paikkaan, johon kamerani tähtäin ulottuu.