Joku sittisontiainen
syöpöttelee juhannusruusussa.
Nätti otus. Huom. söpöt tuntosarvet.
Valkoinen on kaunista. Ja hievahtamatta tuulesssa.
Myrskyssä uupunut sinnitteli kaksi päivää
samassa kukassa ja samassa asennossa,
kunnes pärähti pois.
Sormustinkukka vetää sateellakin.
Vainaa vesisaavissa.
Nostin kauniskuvioisen perhosen sormelleni
ja asetin päivänkakkaralle.
Vainaa ravautti itsensä lentoon.
2 kommenttia:
Hohtavia kuvia.
Perhosten siivet ovat kuin taideteoksia.
Niin ovat, Ripranie. Ja sisäpuolella vielä erilainen jännittävä kuviointi!
Lähetä kommentti