Katselin suurennettuina nämä kuvat ja ihmettelin miten edukseen ne muuttuivat. Jo ensimmäinen kuva näytti satumaisen hyvältä. Noista pienemmistä kuvista näkee vain tapahtuman, mutta napsauttamalla niitä, ne ikään kuin lehahtavat lentoon ja kaikki yksityiskohdat näkyvät selvempinä ja kokonaisuus muodostuu maalauksellisen kauniiksi, viehättäväksi.
Ehkä sama ihme tapahtuu yleensä kuvia suurentamalla. Ainakin oman kokemukseni mukaan näin tapahtuu myös maalauksista otetuissa kuvissa, varsinkin jos ne, maalaukset, ovat isokokoisia.
Kiinnostaisi tietää, miten ja millä ohjelmalla käsittelet ja miten säilöt kuviasi joita sinulla, Iines, on varmaan valtava kokoelma. Ja se on selvä, että sinulla on varmasti hyvät välineet. Siis hyvä kamera ja kouliintunut silmä sekä vahva tietoisuus siitä, miten hyvä kuva syntyy.
Itse kaivoin eilen esiin pölyttyneen valokuvausrepun, jossa Nikon asuu lisävarusteineen ja ohjekirjoineen. Ajattelin, että kannattaa ehkä alkaa ottaa kunnon kuvia. Olen viime aikoina tottunut käyttämään vain kännykkää, iPhone, ja valmistaa kuvia Macin kuvaohjelmilla. Taidekuvaukseen ne eivät riitä alkuunkaan, mutta sellaisia tilannekuviin ne sopivat. Kännykkä on kevyt kantaa ja se on melkein aina mukana.
Taidekuvissa käytän omaa Nikon'iani (tai lainaan miehen Canon'ia) ja käsittelen kuvia PhotoShopilla ja/tai PageMakerilla. Lightroom on myös ladattu koneeseeni, mutta sitä käytän harvemmin. Jotta kuvat eivät tukahduta tietsikkaani, säilön niitä alkuperäisessä koossa ulkoiselle kiintolevylle. Miten sinä?
Kuvista näkee paremmin yksityiskohdat, kun niitä katsoo suurempina. Itse ainakin pyrin saamaan lintukuviin linnun luonnollista ympäristöä, jossa lintu on vain osa. lajikuvatkin ovat kivoja, mutta enemmän kiehtoo se, että kuvista näkyy myös eläimen elämistmpäristö.
Kamerani on ihan perustasoa oleva järjestelmäviritys Canon, oliko se 60D tai sinnepäin, objektiiveina 70 - 300 mm Canonin putki ja sitten makrokuvauksiin Canon EF-S 60 mm. Joitain muitakin on, mutta näitä käytän eniten ja haaveilen kaiken aikaa kunnon lintuputkesta. Rajoituksia asettaa se, etten halua painavia putkia, vaan kuvaan mieluiten käsivaralta.
Käsittelen kuvat yksinkertaisella ilmaisohjelmalla, Picasalla, joka on ihan riittävä. Siinä saa tehtyä kaiken sen, mikä on tarpeen: rajaaminen, terävöinti, valotuksen korjaus, värin lisääminen. Kaikki ammattikuvaajatkin käsittelevät kuvia, kuvan ei suinkaan tarvitse olla laakista valmis, sillä käsittely on luonnollista toimintaa, ei vääristelyä. Harva tavoittelee isoja muutoksia. Photoshopistakin haaveilen.
7 kommenttia:
Hauska kuvasarja!
Kiitos! Hauska oli tilannekin, kun peipponaaras koetti tunkea reviirille.
Katselin suurennettuina nämä kuvat ja ihmettelin miten edukseen ne muuttuivat. Jo ensimmäinen kuva näytti satumaisen hyvältä.
Noista pienemmistä kuvista näkee vain tapahtuman, mutta napsauttamalla niitä, ne ikään kuin lehahtavat lentoon ja kaikki yksityiskohdat näkyvät selvempinä ja kokonaisuus muodostuu maalauksellisen kauniiksi, viehättäväksi.
Ehkä sama ihme tapahtuu yleensä kuvia suurentamalla. Ainakin oman kokemukseni mukaan näin tapahtuu myös maalauksista otetuissa kuvissa, varsinkin jos ne, maalaukset, ovat isokokoisia.
Kiinnostaisi tietää, miten ja millä ohjelmalla käsittelet ja miten säilöt kuviasi joita sinulla, Iines, on varmaan valtava kokoelma. Ja se on selvä, että sinulla on varmasti hyvät välineet. Siis hyvä kamera ja kouliintunut silmä sekä vahva tietoisuus siitä, miten hyvä kuva syntyy.
Itse kaivoin eilen esiin pölyttyneen valokuvausrepun, jossa Nikon asuu lisävarusteineen ja ohjekirjoineen. Ajattelin, että kannattaa ehkä alkaa ottaa kunnon kuvia. Olen viime aikoina tottunut käyttämään vain kännykkää, iPhone, ja valmistaa kuvia Macin kuvaohjelmilla. Taidekuvaukseen ne eivät riitä alkuunkaan, mutta sellaisia tilannekuviin ne sopivat. Kännykkä on kevyt kantaa ja se on melkein aina mukana.
Taidekuvissa käytän omaa Nikon'iani (tai lainaan miehen Canon'ia) ja käsittelen kuvia PhotoShopilla ja/tai PageMakerilla. Lightroom on myös ladattu koneeseeni, mutta sitä käytän harvemmin. Jotta kuvat eivät tukahduta tietsikkaani, säilön niitä alkuperäisessä koossa ulkoiselle kiintolevylle. Miten sinä?
Kuvista näkee paremmin yksityiskohdat, kun niitä katsoo suurempina. Itse ainakin pyrin saamaan lintukuviin linnun luonnollista ympäristöä, jossa lintu on vain osa. lajikuvatkin ovat kivoja, mutta enemmän kiehtoo se, että kuvista näkyy myös eläimen elämistmpäristö.
Kamerani on ihan perustasoa oleva järjestelmäviritys Canon, oliko se 60D tai sinnepäin, objektiiveina 70 - 300 mm Canonin putki ja sitten makrokuvauksiin Canon EF-S 60 mm. Joitain muitakin on, mutta näitä käytän eniten ja haaveilen kaiken aikaa kunnon lintuputkesta. Rajoituksia asettaa se, etten halua painavia putkia, vaan kuvaan mieluiten käsivaralta.
Käsittelen kuvat yksinkertaisella ilmaisohjelmalla, Picasalla, joka on ihan riittävä. Siinä saa tehtyä kaiken sen, mikä on tarpeen: rajaaminen, terävöinti, valotuksen korjaus, värin lisääminen. Kaikki ammattikuvaajatkin käsittelevät kuvia, kuvan ei suinkaan tarvitse olla laakista valmis, sillä käsittely on luonnollista toimintaa, ei vääristelyä. Harva tavoittelee isoja muutoksia. Photoshopistakin haaveilen.
Thank you, Para Nada y Nunca!
Lähetä kommentti