Joessa ohuen jään päällä näkyi jotain ruskeaa.
Aluksi luulin, että voimamaperia lensi veden päällä tuulessa,
mutta se olikin jäistä loikkaava jänis.
Pöllämystyneenä se nousi rannalle ja
lähti tulemaan minua päin.
En tiedä,
huomasiko se minua.
Seisoin hievahtamatta.
Se ohitti minut aivan läheltä,
kunnes kamerani räpsähti.
Ja äkkiä pakoon märkä turkki roiskien.
3 kommenttia:
Jänisparka saanut kylmän kylvyn. Hienoja kuvia otit.
Onneksi ei hukkunut. Pölähtäneeltä tuntui, kun ei huomannut minua heti, vaikka seisoin lähellä. Yleensä huomaavat alta aikayksikön?
Voi toista. Puppelit eivät aina noteeraa liikkumatonta kohdetta, niiden silmät omaavat kyllä uskomattoman laajan näkökentän, tarkkanäköalueen tarkentumista en osaa sanoa. Ehkä se oli vähän pöllähtänyt, joutunut pakomatkalla veteen. Onneksi vastassa olit Sinä:)
Lähetä kommentti