Herkkiä, hienoja kuvia. Eläimiä ja kasveja on tutkittu niin paljon kuin se kai yleensä on mahdollista. Siitä huolimatta tiedämme loppujen lopuksi vain niiden elintavoista ja käyttäytymistä koskevista asioista. Mutta niiden taustasta ja hengenelämästä on vähemmän tietoa. Onko niillä ollenkaan hengenelämää. Elämä niillä ainakin on. Loput on oletuksen varassa. Vaisto on se, joka niitä johtaa, sanotaan.
Kun katsoo näitä Iineksen ottamia kuvia, on kuin satumaailmassa. Kuvissa olevia olentoja on helppo personifoida ja laittaa ne täyteen ajatuksia (niin kuin luonto-ohjelmissa usein tapahtuu). Mutta onko niillä samanlaisia ajatuksia kuin ihmisillä? - Eiköhän niillä ole kuitenkin erilainen, aivan oma maailmankatsomuksensa. Yhteisiä piirteitäkin on. Joskus ihminen voisi ottaa niistä esimerkkiä. Esim. puut ovat kärsivällisyyden esikuvia. Oravat osaavat vaurustautua tulevaisuutta varten. Muurahaiset edustavat ahkeruutta ja tiivistä yhteiskunamuotoa. Ja yleensä kaikki kasvit ja eläimet hoitavat omat asiansa jos saavat varttua omassa elinpiirissään. Eivät tarvitse kenenkään apua. Paitsi ehkä laumaeläimet, joihin ihminenkin kuuluu.
Näissä luontokappaleissa kiinnostaa jonkinlainen tarina ja tilanne ja tunnelma enemmän kuin pelkkä veitsenterävä lajikuva. Ympäristö ötökän ympärillä on yhtä tärkeä ja kertoo lisää.
PS Olen ihmetellyt, miksi tämä kuvablogi ei nykyään päivity samana päivänäkään toisten blogien sivupalkkeihin, ei omaan toiseen blogiinikaan, vaikka se siellä suosikeissa onkin. Kun se sitten näkyy päivityksessä, se on monella luistanut jo alas listalla eikä sitä taida sieltä aina huomata.
Blogipohja on jo ikivanha, ehkä pitäisi perustaa uusi blogi tai rukata joitain asetuksia.
Taitaa olla yhtä mystiikkaa blogien päivittyminen. Harvoin, kun julkaisen mitään niin blogi on kyllä päivittynyt alta aikayksikön. Sanoisinko niin, että näin alkoi tapahtua, kun julkaise- napin painalluksen jälkeen siirryn heti blogiluettelooni. Eli ei siis mitään väliveivailuja enää julkaise-jälkeen. Saa nauraa, jos tuntuu hupsulta, mutta mulla toimii näin ainakin vielä.
Kiitos, Ripranie! Siis blogipostayukset kyllä päivittyvät aina heti, siinä ei ole ongelmia.
Ongelma on siinä, että kun blogi on päivittynyt, se ei näy muiden suosikkilistoilla heidän sivupalkeissaan, vaikka se heidän suosikeissaan onkin. Näin ollen he eivät saa havintoa tai tietoa uusista postauksistani. Joskus blogi päivittyy sivupalkkiin vasta päivän parin päästä, jolloin se on liukunut jo alas, näkymättömiin.
Koetin muuttaa asetuksista jotakin uudelleen, joten katsotaan seuraavaa päivitystä, josko nyt toimisi heti.
5 kommenttia:
Herkkiä, hienoja kuvia.
Eläimiä ja kasveja on tutkittu niin paljon kuin se kai yleensä on mahdollista. Siitä huolimatta tiedämme loppujen lopuksi vain niiden elintavoista ja käyttäytymistä koskevista asioista. Mutta niiden taustasta ja hengenelämästä on vähemmän tietoa. Onko niillä ollenkaan hengenelämää. Elämä niillä ainakin on. Loput on oletuksen varassa. Vaisto on se, joka niitä johtaa, sanotaan.
Kun katsoo näitä Iineksen ottamia kuvia, on kuin satumaailmassa. Kuvissa olevia olentoja on helppo personifoida ja laittaa ne täyteen ajatuksia (niin kuin luonto-ohjelmissa usein tapahtuu). Mutta onko niillä samanlaisia ajatuksia kuin ihmisillä? - Eiköhän niillä ole kuitenkin erilainen, aivan oma maailmankatsomuksensa. Yhteisiä piirteitäkin on. Joskus ihminen voisi ottaa niistä esimerkkiä. Esim. puut ovat kärsivällisyyden esikuvia. Oravat osaavat vaurustautua tulevaisuutta varten. Muurahaiset edustavat ahkeruutta ja tiivistä yhteiskunamuotoa. Ja yleensä kaikki kasvit ja eläimet hoitavat omat asiansa jos saavat varttua omassa elinpiirissään. Eivät tarvitse kenenkään apua. Paitsi ehkä laumaeläimet, joihin ihminenkin kuuluu.
Kiitos Liisu kommentista ja kehuista!
Näissä luontokappaleissa kiinnostaa jonkinlainen tarina ja tilanne ja tunnelma enemmän kuin pelkkä veitsenterävä lajikuva. Ympäristö ötökän ympärillä on yhtä tärkeä ja kertoo lisää.
PS Olen ihmetellyt, miksi tämä kuvablogi ei nykyään päivity samana päivänäkään toisten blogien sivupalkkeihin, ei omaan toiseen blogiinikaan, vaikka se siellä suosikeissa onkin. Kun se sitten näkyy päivityksessä, se on monella luistanut jo alas listalla eikä sitä taida sieltä aina huomata.
Blogipohja on jo ikivanha, ehkä pitäisi perustaa uusi blogi tai rukata joitain asetuksia.
Onpa heleät ja kauniit pastellisävyt.
Taitaa olla yhtä mystiikkaa blogien päivittyminen.
Harvoin, kun julkaisen mitään niin blogi on kyllä päivittynyt alta aikayksikön. Sanoisinko niin, että näin alkoi tapahtua, kun julkaise- napin painalluksen jälkeen siirryn heti blogiluettelooni. Eli ei siis mitään väliveivailuja enää julkaise-jälkeen. Saa nauraa, jos tuntuu hupsulta, mutta mulla toimii näin ainakin vielä.
Kiitos, Ripranie! Siis blogipostayukset kyllä päivittyvät aina heti, siinä ei ole ongelmia.
Ongelma on siinä, että kun blogi on päivittynyt, se ei näy muiden suosikkilistoilla heidän sivupalkeissaan, vaikka se heidän suosikeissaan onkin. Näin ollen he eivät saa havintoa tai tietoa uusista postauksistani. Joskus blogi päivittyy sivupalkkiin vasta päivän parin päästä, jolloin se on liukunut jo alas, näkymättömiin.
Koetin muuttaa asetuksista jotakin uudelleen, joten katsotaan seuraavaa päivitystä, josko nyt toimisi heti.
Lähetä kommentti