On saksittu ihan itse, ja se kyllä vähän näkyy Vaan mitäs sen, kun ei harrasteta näyttelyjä, ja on kuitenkin siisti. Koira huohottaa kuulemma kovasti pitkässä turkissa, ja virkistyy aina kun leikataan.
Tuo pupu Pöpötti on koiran lempilelu, apinan lisäksi, tykkää pehmoleluista.
Koira on tyttären koira, enkä oikein osaa sanoa, onko yhdennäköisyyttä. Ehkä joku taitava jotain löytää..
Tuo pupu Pöpötti on minun ostamani ja hyvin rakas imeskelylelu. Joskus tulee vähän surku näitä kaikkia lemmikkejämme, kun joutuvat olemaan niin paljon kuitenkin sisällä pupujen ja pöpöjen kanssa. Oikea paikka olisi ulkona kaluamassa vaikka puunoksaa.
Koirilla on taito näyttää erityisen syyttäviltä ja loukkaantuneilta. Mutta onnellisimmaalhan ne ovat kun saavat olla siellä missä oma ihminenkin on. Rapsuja karvakorvalle :)
16 kommenttia:
Aivan söötti ja ihana ! Voi koiruli ku masentaa.
Voi, miten rento asento - ja mikä syyttävä katse!
Onpas katseessa ytyä!
Toisaalta, mikäs tässä on kaverin kanssa löhjötellä.....
Kyllä tuon katseen tuntee paksunkin nahan läpi ;) On se niin intensiivinen. Ihana koiruus.
Ilmeikäs kuva! Sanat oikein kuulee :-D
Hahaa :)
?itkästä aikaa...siis kuva tästä ihanasta koirasta. On vissiin käyty parturissa lähiaikoina.
On saksittu ihan itse, ja se kyllä vähän näkyy Vaan mitäs sen, kun ei harrasteta näyttelyjä, ja on kuitenkin siisti. Koira huohottaa kuulemma kovasti pitkässä turkissa, ja virkistyy aina kun leikataan.
Tuo pupu Pöpötti on koiran lempilelu, apinan lisäksi, tykkää pehmoleluista.
Sanovat että koira ja emäntä/isäntä alkavat muistuttaa toisiaan. Miten on tässä tapauksessa?
Voih mikä ilme :)
No liiku nyt jo!!! Eihän tuon paremmin voi komentaa! <3
Koira on tyttären koira, enkä oikein osaa sanoa, onko yhdennäköisyyttä. Ehkä joku taitava jotain löytää..
Tuo pupu Pöpötti on minun ostamani ja hyvin rakas imeskelylelu. Joskus tulee vähän surku näitä kaikkia lemmikkejämme, kun joutuvat olemaan niin paljon kuitenkin sisällä pupujen ja pöpöjen kanssa. Oikea paikka olisi ulkona kaluamassa vaikka puunoksaa.
Koira katsoo hieman uneliaasti, kun taas Pöpötti tuijottaa niin intensiivisen elävästi, selvästi aktiivisempana osapuolena.
Koirilla on taito näyttää erityisen syyttäviltä ja loukkaantuneilta. Mutta onnellisimmaalhan ne ovat kun saavat olla siellä missä oma ihminenkin on. Rapsuja karvakorvalle :)
syyttävä katse tosiaan - ehkä pääsi pian ulos, ettei tullut hätä sisälle...
Lähetä kommentti