26.3.2010

Toisiin itsensä kuviin


Valokuvatorstai, haasteruno:

muistot kaikuvat loputtomina kuin
vastakkaiset peilit
eikä niitten kautta voi astua kuin toisiin
itsensä kuviin,

ulkona taivaanrannan tähti, kumipallo, ja koira

Caj Westerbergin runo kokoelmasta Uponnut Venetsia (Otava 1972)

8 kommenttia:

Huopalintu kirjoitti...

Hienosti kuva sopii runoon. Ovela kuva muutenkin.

Tinde kirjoitti...

Onnistuu tavoittamaan runon ytimen hienosti! Muistot kuin virvatulet.

Iines kirjoitti...

Kiitos! Muistin tämän heti, kun luin runon. Kuva on otettu tänä talvena.

hanne virtauksesta kirjoitti...

Aivan ihastuttava, kaunis kuva...niin herkkä ja niin satumainen..
Sopii runoon ja runo kuvaan..

Marjattah kirjoitti...

Harvinainen kuva, et pysäytä silmänräpäystä. Siinä on mukana aika ja liike.

Liisa kirjoitti...

Todella herkkä kuva ja sopii tekstiin.

KooTee kirjoitti...

Kyllä kyllä.

Iines kirjoitti...

Kiitos kiitos.