10.6.2015

Hyttysten kuningas?



Mikä lie tämä hyttysen kokoinen, 
ehkä vähän pidempivartaloisempi 
lasisiipinen hyönteinen?

Näitä parveili nyt joka puolella. 
Eivät pyrkineet iholle.
Netistä aika mahdoton löytää nimeä!
Opaskirjani sijaitsevat nyt 
toisessa paikassa kuin minä. 

10 kommenttia:

Tuula Laakso kirjoitti...

En tiedä mikä on, mutta kaunis se on. Mielettömän upea kuva.

Iines kirjoitti...

Itse katsoin ensin, että sillä on iso pää. Vasta koneelta näin, että sarvethan ne ovat, mitä luulin pääksi. ötökkö on tosiaan vain hyttysen kokoinen ja hyvin ohut ja näkymätön.

Mustis kirjoitti...

Kauniisti kuvattu! Olisiko surviainen?

Sulo Heinola kirjoitti...

Ehkä tämä on urospuolinen hyttynen. Muistaakseni hyttysurokset eivät ime verta ja niillä on töyhtömäiset tuntosarvet. Täytyykin netistä tutkia tarkemmin.
Tosiaan hieno kuva!

Iines kirjoitti...

No hyttyseltä se näytti kovasti! Tällähän on töyhtömäiset tuntosarvetkin! Surviainenkin täytyy tarkistaa.

Schnur kirjoitti...

Hei,
veikkaisin surviaissääskeä, ihan vain googlailun perusteella (en tunne hyönteisiä mutta arvoitus alkoi kiinnostaa).
Sillähän ei ole imukärsää? Koirashyttyselläkin on ilmeisesti kärsä, vaikkei se verta imekään. Surviaissääskillä ei. Siivistä en osaa sanoa kuvan perusteella, mutta surviaissääsken siipien pitäisi olla lyhyemmät ja sileäreunaisemmat kuin hyttysellä.
(Kuva on kyllä superhieno. )

Liisa kirjoitti...

Onpa hieno kuva! Olen joskus videoinut surviaiasten tanssia ilta-auringossa, mutta lähempää tuttavuutta en ole koskaan päässyt tekemään.

mikis kirjoitti...

Tämä on Culex -suvun urospuolinen hyttynen. Veikkaisin että Guliseta annulata. - Voi olla joku muukin, ei niitä kaikkia millään tunne. (paitsi asiantuntijat.)

Itse keräsin Hemipteroita. Kun sain siitä tohtori Thrd. Branderilta apurahan.

Ps. Hyttysiä kutsutaan sääskiksi. Se on ihan oikein paitsi se on väärin. Hyttyset ovat sääskiä, mutta sääskiin kuuluu myös muita heimoja kuin hyttyset. (mm. mäkäräisiä. jotka ovat varsinaisia ilkijöitä kun pistelevät.)

Anonyymi kirjoitti...

Mutta jos se olisi Culiseta annulata, eikö sillä kuitenkin pitäisi olla kärsä? Vai onko sillä, enkä vain näe sitä, sekin on mahdollista.

Aedes communiksien (communisten?) tai muiden ystävällisten öttiäisten joukkoruokailua äsken metsässä empiirisesti havainnoinut
Schnur

mikis kirjoitti...

Joo, on vaikea valokuvan avulla tunnistaa eri insectejä. Joidenkin lajien kohdalla määrittely vaatii genitaalialueiden mikroskooppitutkimuksia. Valokuvassa semmoite on mahdotonta. - Ps. Esim. tuo Iineksen kuva tuosta kärsäkkäästä (Juhannuseloa pakinassa) on helppo, eli mahdoton määritellä kuvan perusteella. Koska... se todennäköisesti on... se ja se. Mutta voi olla, että ei olekaan. (Rakas Schnur, olen tutkinut myös Coleopteroita, tosin vain vesikovakuoriaisia.) Koppiksia muuten on kaikkein eniten, lajillisesti siis, kuin mitään muita elukoita. Kärsäkkäistä (jotka ovat kivannäköisiä kuin pienet Elefantit), Curculiodidae, minun määrityskirjassani (joka on painettu Porvoossa 1934, sanotaan mm. että "Sen edustajat ovat verraten pienen kokonsa sekä ulkonäkönsä samanlaisuuden vuoksi enimmäkseen hyvin vaikeasti määriteltävissä. Tästä johtuen täytyy seuraavasta karsia runsaasti yleisiäkin lajeja ja esitetään vain helpoimmin tunnettavat". - No, tämä opus vanhentunut.

Ps. Mutta vielä 60-luvulla Suomessa oli yksi (1) ihminen joka pystyi määrittelemään KAIKKI suomalaiset kovakuoriaiset. Sitten se kuoli autokolarissa lähellä Valkeakoskea. Ei oo nyt enää ketään, sanoi tohtori Brander mulle. - Äh, oli tietysti toki. Mutta siihen aikaan saattoi jonkun vaikean koppiksen määrittelyyn asiantuntijaltakin kulua vaikka 1/2 tuntia... Ja lopputulos: tää onkin ihan yleinen. (Koska ei yleistä ja harvinaista yksilöä voinut erottaa toisistaan ... kuin tuhlaamalla siihen tuo puolituntinen!)

Nykyisin on DNA - ja muut. Mutta mitäs se meitä amatööribiologeja autta? Eipä juuri. ;-) tai oliko/onko se );-?
Höh.