Hyvin sanottu: "Valokuva jotenkin syö linnut...", samaa oireilua olen huomannut omissa kuvissani. Onneksi näkymä piirtyy sen verran vahvasti verkkokalvoille, että jälkeenpäin kuva tuo mieheen vahvemmat muistikuvat.
Kerääntymistä ja muuton suunnittelua, joidenkin kohdalla jo poismuutto on tapahtunut. Aamuöisin olen kuunnellut hanhien tolkutonta tööttäilyä ja pian nekin ovat muisto vain. No, ensi vuonna uudelleen.
Kuviasi katsellessani mielessäni pyörivät monet ajatukset, syksyn tulo ja luonnossa tapahtuvat muutokset. Sait herätettyä ajatukseni...:)
9 kommenttia:
Ihan silleen muutama niitä siinä lentää. Melkoista kiertolaisen elämää viettävät.
Kauhee rääkynää pitivät, muuten en niitä olisi ehkäö huomannut, kaukaa kun katselin.
Valokuva jotenkin syö linnut, luonnossa näky oli aikas mahtava.
Hyvin sanottu: "Valokuva jotenkin syö linnut...", samaa oireilua olen huomannut omissa kuvissani. Onneksi näkymä piirtyy sen verran vahvasti verkkokalvoille, että jälkeenpäin kuva tuo mieheen vahvemmat muistikuvat.
Kerääntymistä ja muuton suunnittelua, joidenkin kohdalla jo poismuutto on tapahtunut. Aamuöisin olen kuunnellut hanhien tolkutonta tööttäilyä ja pian nekin ovat muisto vain. No, ensi vuonna uudelleen.
Kuviasi katsellessani mielessäni pyörivät monet ajatukset, syksyn tulo ja luonnossa tapahtuvat muutokset. Sait herätettyä ajatukseni...:)
Niinpä, kurkiaurat ovat se lopullinen syksyntulon merkki. Komeita auroja siinä kokoavat.
Harjoitus tekee mestarin... ;)
Kuvissasi hienosti syksyn tunnelma: Syyspihlajan alla
Hyvää nimipäivää Iines! :)
Oi kiitos, Wiltteri!
Ja Rikulle kiitos ihanaisesta laululinkistä.
Lähetä kommentti