Kamera on tosiaan ollut horroksessa näinä lyhyinä ja hämärinä talvipäivinä.
Vaan nyt on päivä pidentynyt, räystäät jo aika ajoin tippuvat ja kuuleepa väliin jo innokasta sirkutusta puista. Toisaalta - paraikaa riehuu ankara lumimyräkkä..
Aitoja kuurankukkia, kiteet terälehtinä, talvea kauneimmillaan. Mikä otus voisi olla kolmijalkainen, jokin haavoittunutko? vai onko se kahden jalan ja pyrstön jälki, ei aavistustakaan.
Pipsa-Pippuri, jokin vammainen eläin minunkin mieleeni tuli, mutta toisaalta sekin on ainakin minulle outoa, että nuo kolme tassun jälkeä ovat aina ihan vierekkäin, supussa. Luulisi melkein, että jos yhden jalkansa menettänyt eläin panisi kolme jalkaa suppuun, sen tasapaino horjuisi.
Jäljistä on vaikea sanoa mitään, kun ei ole mittakaavaa. Mutta useampikin nisäkäs voi jättää kolmijalkaiselta näyttävän jäljen hypellessään. Toinen takajalka menee siis samaan jälkeen etujalan kanssa ja eläin näyttää kolmijalkaiselta. Esim. supikoiran hyppelyjälki voisi olla tuollainen.
Kiitos, Annika! Tämä voisi siis hyvinkin olla supikoira, maasto on vapaata luonnonsuojelualuetta, jolla on luonnollista lahoavaa lehtimetsää ja kuusimetsää sekä peltotilkkkuja ja joki. Jänis tuo ainakaan ei ole, sillä missään paikoin ei näkynyt tyypillistäjälkeä. Jalat ovat hyvin supussa kun ne kohtaavat maan, kaikki neljä tassua.
10 kommenttia:
Saitpa kauniisti vangittua tuota kimallusta, ylinhän on melkein kuin taikasauva!
Mielenkiintoista kuulla mikä jättää tuollaiset jäljet.
Jäljet askarruttivat minua kovasti siinä metsikössä. Kolme tassunjälkeä yhdessä supussa??
Nyt on jo niin kirkasta valoa, että kuvaaminen alkaa taas olla mielekästä. Hämärinä talvipäivinä ei tule kunnon luontokuvia.
Kestän kylmyyden kiteiden kimalluksen voimalla. Satumaisia otoksia.
Olet saanut vangittua timanttipölyn välkettä hangella... Uskomattoman upeita lumikiteitä, kuin koruja. Ja nuo jäljet hangella...:)
Eipä tyule täältäkään selvitystä noista jäljistä
Toivotaan, että käy joku joka jäljet tunnistaa.
Hyvä, että olet herännyt horroksesta.
Kamera on tosiaan ollut horroksessa näinä lyhyinä ja hämärinä talvipäivinä.
Vaan nyt on päivä pidentynyt, räystäät jo aika ajoin tippuvat ja kuuleepa väliin jo innokasta sirkutusta puista. Toisaalta - paraikaa riehuu ankara lumimyräkkä..
Aitoja kuurankukkia, kiteet terälehtinä, talvea kauneimmillaan.
Mikä otus voisi olla kolmijalkainen, jokin haavoittunutko? vai onko se kahden jalan ja pyrstön jälki, ei aavistustakaan.
Pipsa-Pippuri, jokin vammainen eläin minunkin mieleeni tuli, mutta toisaalta sekin on ainakin minulle outoa, että nuo kolme tassun jälkeä ovat aina ihan vierekkäin, supussa. Luulisi melkein, että jos yhden jalkansa menettänyt eläin panisi kolme jalkaa suppuun, sen tasapaino horjuisi.
Jäljistä on vaikea sanoa mitään, kun ei ole mittakaavaa. Mutta useampikin nisäkäs voi jättää kolmijalkaiselta näyttävän jäljen hypellessään. Toinen takajalka menee siis samaan jälkeen etujalan kanssa ja eläin näyttää kolmijalkaiselta. Esim. supikoiran hyppelyjälki voisi olla tuollainen.
Kiitos, Annika! Tämä voisi siis hyvinkin olla supikoira, maasto on vapaata luonnonsuojelualuetta, jolla on luonnollista lahoavaa lehtimetsää ja kuusimetsää sekä peltotilkkkuja ja joki. Jänis tuo ainakaan ei ole, sillä missään paikoin ei näkynyt tyypillistäjälkeä. Jalat ovat hyvin supussa kun ne kohtaavat maan, kaikki neljä tassua.
Lähetä kommentti