26.3.2010

Toisiin itsensä kuviin


Valokuvatorstai, haasteruno:

muistot kaikuvat loputtomina kuin
vastakkaiset peilit
eikä niitten kautta voi astua kuin toisiin
itsensä kuviin,

ulkona taivaanrannan tähti, kumipallo, ja koira

Caj Westerbergin runo kokoelmasta Uponnut Venetsia (Otava 1972)

klo

8 kommenttia:

  1. Huopalintu26. maaliskuuta 2010 klo 11.31

    Hienosti kuva sopii runoon. Ovela kuva muutenkin.

    VastaaPoista
  2. Tinde26. maaliskuuta 2010 klo 13.42

    Onnistuu tavoittamaan runon ytimen hienosti! Muistot kuin virvatulet.

    VastaaPoista
  3. Iines26. maaliskuuta 2010 klo 14.50

    Kiitos! Muistin tämän heti, kun luin runon. Kuva on otettu tänä talvena.

    VastaaPoista
  4. hanne virtauksesta26. maaliskuuta 2010 klo 17.44

    Aivan ihastuttava, kaunis kuva...niin herkkä ja niin satumainen..
    Sopii runoon ja runo kuvaan..

    VastaaPoista
  5. Marjattah27. maaliskuuta 2010 klo 10.40

    Harvinainen kuva, et pysäytä silmänräpäystä. Siinä on mukana aika ja liike.

    VastaaPoista
  6. Liisa27. maaliskuuta 2010 klo 20.20

    Todella herkkä kuva ja sopii tekstiin.

    VastaaPoista
  7. KooTee28. maaliskuuta 2010 klo 21.01

    Kyllä kyllä.

    VastaaPoista
  8. Iines29. maaliskuuta 2010 klo 10.55

    Kiitos kiitos.

    VastaaPoista