Talventörröttäjä

Kun sun silmäis pohjalle mä nään,

sä oot ruusu talvisen sään.

Lehtikaktus näkee auringonnousun tammikuun lopulla

Koskessa asuu näkki

Pysähdys merellä

Sunhan se bensakanisteri piti veneeseen nostaa, Urpo!

Valokuvatorstai

Nyt riitti kaamos

Kyllä se valo kohta taikoo tämänkin esiin. Leskenlehti on jo kukkinut jossain.


Tässä puutarhaani, yllä unikko-kellopenkki ja alla kevään ensikukkijoita, vuohenjuuren edessä tyräkkiä, joka kukkii koko kesän ja tuoksuu hyvälle. Tyräkki on peräisin jo äidin tädiltä, Olgalta, jonka torpan pihasta se on noussut ylempänä olevan kesäpaikkamme pihalle.

Tammivaloa lehtometsässä

Connecting people

Täällä, tänään. Päivänä, joka ei edes valjennut.

Perimmäisin kipupiste? (Valokuvatorstai)

Yleisradio etsii kuolevia ihmisiä ohjelmaansa poistaakseen ihmisen kipupisteitä.

Joen rannalla tammikuussa

Perhosenkevyt mutta lämmin halaus blogiystäville

Blogeissa on nyt niin paljon You Made My Day ja Rakkaus-tunnustusnappeja liikkeellä, että haluan vielä tämän viimekesäisen perhoskuvan myötä nostaa tähän esille neljä nimeä, koska blogiystävät ovat minulle tärkeitä. En ajatellut asiaa heti tarpeeksi muiden kannalta!

Eli otan esille vanhimmat rakkaat blogikamuni A-k.h:n, jota kiitän yleensä blogini löytämisestä. Hän oli se, joka kirjoitti ensimmäisen kommentin kuvablogiini ja kannusti minua vihjaamalla jopa näyttelystä. Tosin sieltä alkoi sitten tulla kovaakin kritiikkiä, mutta urheasti kestin senkin, mieluummin kuin kokonaan kommentoimatta jättämisen, jota myös välillä ilmenee. Sitten tuli kiltti ja hurmaava, kertakaikkisen taitava kuvaaja, lämminhenkinen ja kärsivällinen, aina ystävällinen Kootee, jonka neuvoja ilman olisin monesti ollut hukassa. Saturan ötökkä- ja kukkakuvia katselin ihastuksen pala kurkussa: jospa minäkin kerran pystyisin tuommoiseen! Satura tuntuu läheiseltä myös sen vuoksi, että hän liikkuu kesäisin minun kesämaisemissani, Varsinais-Suomessa, rannikolla. Liisaan tutustuin myös juttublogin kautta, ja meitä yhdisti aluksi molempien jääminen ennenaikaiselle sairauseläkkeelle. On meillä muutakin yhteistä, tapa nähdä asioita, olen huomannut. Ihailen myös Liisan kirjoittajanlahjoja ja hienoja ja herkkiä kuvia, joissa kuitenkin on voimaa.

Halaus lisäksi jokaiselle sivupalkkilaiselle, joilta saan uutta innoitusta päivittäin. Koko rakkauskaarti on siis tuossa oikealla, ja näille vanhimmille blogikamuille erikoishalaus ja kiitos!

Valoa

Päivä on pidentynyt kohta jo lähes tunnilla!
Silti hämärä laskeutuu yhä aikaisin ja päivä ei aina edes nouse kunnolla. Kuvat heijastavat siis edelleen kaamoksen elementtejä, sellaisena kuin sen näen: synkkänä, mutta toisaalta lämpimänä ja valolle alttiina..

Rakkaat blogikamut! Kiitän saamistani tunnustuksista ja napeista! Ne ilahduttivat suuresti.
Ojennan oman rakkaus- ja päiväntekijänappini kaikille kommentoijille ja sivupalkissa oleville, sekä lukijoille, jotka ovat tänne jostain syystä klikanneet, nostamatta ketään ylitse muiden.

Kuttuvahtina

Mummu on pantu töihin.

Kutut ovat aika veijareita karkailemaan.

Varsinkin eräs pieni musta kuttu ottaa herkästi sorkat alleen.

Valokuvatorstai

Koskella 3.

Pyydystin parempaa auringonlaskukuvaa jäätyvältä koskelta, mutta nyt on pilvessä, joten panen tämän pramille. Alla on sama näkymä lumisateen jälkeen, ilman auringonlaskun punaa.

Tämä alin on omistettu KH:lle. Siinä ON kuplia!

Koskella 2

Klik!

Huom! Jalusta-gallup edellisen postauksen kommenttiosiossa. Vastauksia toivotaan kaikilta satunnaisiltakin kuvaajilta!

Koskella 1

Päivännousun aikaan

Uudenvuodenpäivänä klo 00.00.36

Hyvää Uutta Vuotta 2008!

Tässä vielä toinenkin omalta pihalta napattu kuva!

Molemmat kuvat kannattaa klikata suuriksi!