Kootee, tuo ylempi on itsenäinen kuva, se ei ole osarajaus, mutta tarkkana huomasit, että se on kohdistettu tuohon kivien keskustaan. Jalustaa ei ollut mukana, mutta kamera oli kyllä leveällä sillankaiteella, mikä ei taida olla kyllä sama.
Täällä joet ovat nyt melkein tulvakorkeudessa, samoin tuo pieni oja, jossa koski sijaitsee. Välillä se on melkein kuivillaan.
Veden virtausta voi kuvata aivan hyvin näinkin. Minä ainakin aion kuvata hitaamillakin ajoilla virtaavaa vettä jatkossakin. Ei kaiken tarvitse vastata todellisuutta, saa olla myös luovuutta mukana valokuvissakin. Jokaisella voi tietysti olla omat mielipiteensä.
Mallikuvan löydät siitä sillalta. Mitä pidempi valotusaika, sitä karvaisempaa vesi. En tarkoittanut, että sinä kuvasit pokkarilla. Tarkoitin vain, että koska pokkarissa ei monestikaan ole järkeviä säätövaroja, saa koskipaikoista kehräämättömiä villoja, vaikkei haluaisikaan.
Muurahaiset ovat pirskatin nopeita kävelijöitä. Kuvasin kerran niitä liian pitkällä valotusajalla ja kuvaan ei tullut ensimmäistäkään. Menetelmä sopii rakennusten kuvaamiseen,jos ei halua ihmisiä mukaan ja jos nämä kulkevat kyllin reippaasti eikä höitä ole jonoksi asti.
Muuan naapuri kuvasi kissaansa jäällä iltahämärissä. Kissa vaihtoi valotusaikana paikkaansa ja niin se tuli kahtena samaan otokseen.
Jokos muuten olet kuvannut vilistävän murahaisen? Eikös sulla ollut takavuosina ajatuksissasi jokin muurahaisprojekti, kun kooTee yritti selittää sinulle, miten päin kameraa pidellään käsissä? Mitähäh? Niillä kulmilla joutuu laulun mukaan talsimaan taivon rantaan yli peltojen kusiaspesiä mähdäkeen.
Meinasin muuten märistä Kooteelle samanlaisesta virtauksen kuvaamisesta, mutta en kehdannut, koska se on niin herkkä loukkaantumaan. Mitähän Mari sanoisi, Langinkosken ja Sapokan vesipuiston kuvaaja. Saattaisin saada hänet puolelleni.
Kyllä minä kuvaan myös jatkossa näin, tietysti tekniikkaani kuitenkin hioen ja koettaen oppia noita valotusaikoja ja aukkoja.
Tuo kuvahan on totta, juuri noin vesi menee, mutta ihmissilmä on liian hidas näkemään sitä noin. Kuva pysäyttää kiitävän hetken, joka on juuri tuommoinen! Nih!
Siis muurahaisprojektia en ole unohtanut, ja se on edelleen tavoitteenani. Olen kyllä aika ajoin kuvannut tätä ötökkää, mutta enpä ole onnistunut saamaan muuta kuin tärähtäneen klöntin jossain ruskeassa keossa. Kyllä se kuva vielä tulee, vannon ja vakuutan. Kenties jo ensi kesänä. Lupaan panostaa tähän projektiin muun ohella.
Ja pöh! Jos sinä haluat "pysäyttää" kiitävän virran, niin näet sen kuvassa likimain sellaisena kuin se on, et tuollaisena mössönä. Jos näet virran samanlaisena kuin kuvissasi, kehottaisin sinua käymään lähimmällä optikolla. Hän yleensä voi auttaa.
Haa tähän en asetu puolelle tai toiselle. Paikkansa kummallakin, napakalla pysähtyneisyyden vedellä sekä pehmeällä pyörteellä ja sumulla. Riippuu siitä, mitä hakee tai on hakevinaan.
Sapokan kuvaan yleensä lyhyellä valoitusajalla, Langinkoskea voi vähän jo sumentaakin :-D
Kiitos mössöistä. Älä ainakaan siitä luontokuvasta ota opiksesi äläkä edellisestäkään. Siis todellisuudessa karhu ei ajanut susia takaa, vaan jokin oli pelästyttänyt ne raadolta ja ne lähtivät pinkomaan pakoon samaan suuntaan, kunnes äimistyivät, että kuinkas tässä nyt näin kävi, ja lähtivät loikkimaan kuka minnekin.
Näissä luontokuvakilpailuissakin on jo tultu tilanteeseen "kun mikään ei enää riitä". On jo palkittava kaikkea soopaa, kun kaikki järkeenkäypä ja järjetön on nähty. Vieläkin vanhempi vuoden luontokuva oli satunnainen pokkariotos räpättynä kreivinaikaan.
Hyvän kuvan ei tarvitse olla välineurheilun tulos, kuten olette kuvistani nähneet.
No voihan se noinkin olla, että voittokuvat ovat soopaa perinteiseen kuvaukseen tottuneen mielestä. Minua ainakin voittokuvat ovat kovasti miellyttäneet, ja ne edustavat sitä suuntaa, jota minäkin kuvillani haen. Eli kamera on väline, jolla voidaan luoda uutta, ei vain jäljentää todellisuutta.
Ja - edelleen mietin sitä, että tapa, jolla silmämme aistii ohikiitävän hetken, ei ole samanlainen kuin se kuva, joka verkkokalvoilta aivoihin lopputulemana piirtyy. Kun kiitävän hetken pysäyttää kuvalla, siinä näkyy jotain sellaista, jota aivot eivät ehdi rekisteröidä todellisessa tilanteessa.
PS Jos joku muistaa hyvän koski- tai liikkuvan veden kuvan, voisi vinkata nettiosoitteen, jossa voisin katsoa ja koettaa oppia siitä. Marilla ilmeisesti on, ja voin kyllä myöhemmin selata, josko löydän.
Tuo ylempi on mielestäni maalauksellinen, ei ihan realistinen, mutta kaunis silti omalla tavallaan. Siitä jos painattaisi isokokoisen kuvan niin kehtaisi ripustaa vaikka minne.
Kiitos Maria! Se ei ole tosiaan ollenkaan tarkka, vaan maalauksellinen, niin kuin moni tässä niin nätisti sanoo. Noh, katsotaan, millaisia kuohuja jatkossa tulee.
Höpsistä a-k.h! En väitä ollenkaan, että kuva on teknisesti moitteeton, mutta minä näen sen (huolimatta siitä että se on minun ottamani) kuin siveltimenvedon jäljiltä, ja se sopii nyt minulle. Ettäs tiedät.
31 kommenttia:
Hienoja kuohuja sielläkin, tuohon rantaan taitaa päästä hyvin kuvaamaan?
Ylempi kuva kävisi jo maalauksestakin. Hyvä kompositio.
Hienoja kuohu kuvia!
Yleensä näitä kuvataan keväisin. Hienoja ovat. Tässä lähistöllä on vain pieniä puroja.
Ylemmässä komea pehmentyminen.
Ylempi on osarajaus tuosta alemmasta.
Siitä johtuva pehmennys tekee kuvalle sen maalauksellisuuden.
Oliko jalusta mukana, Iines?
Kiitos kommenteista!
Kootee, tuo ylempi on itsenäinen kuva, se ei ole osarajaus, mutta tarkkana huomasit, että se on kohdistettu tuohon kivien keskustaan. Jalustaa ei ollut mukana, mutta kamera oli kyllä leveällä sillankaiteella, mikä ei taida olla kyllä sama.
Täällä joet ovat nyt melkein tulvakorkeudessa, samoin tuo pieni oja, jossa koski sijaitsee. Välillä se on melkein kuivillaan.
Olisi hyvin voinut olla=)
Kyllä voisikin, siinä on vain veivattu objektiivista ja tarkennettu samaan pisteeseen.
Kimurantti juttu virtaavan veden kuvaaminen. Ei oikein tahdo pokkareilla onnistua. En pidä siitä, että virtauksesta tulee karvakasoja.
Pokkarilla? Järkkärillä tämä on otettu. Ja kamera sillankaiteen päällä. Virhe on varmaan valotusajassa tai aukossa, luulenma.
Mitä siitä virtaavasta vedestä pitäisi tulla? Olisiko vaikka mallikuvaa jossakin?
Veden virtausta voi kuvata aivan hyvin näinkin.
Minä ainakin aion kuvata hitaamillakin ajoilla virtaavaa vettä jatkossakin.
Ei kaiken tarvitse vastata todellisuutta, saa olla myös luovuutta mukana valokuvissakin.
Jokaisella voi tietysti olla omat mielipiteensä.
Iines
Mallikuvan löydät siitä sillalta. Mitä pidempi valotusaika, sitä karvaisempaa vesi. En tarkoittanut, että sinä kuvasit pokkarilla. Tarkoitin vain, että koska pokkarissa ei monestikaan ole järkeviä säätövaroja, saa koskipaikoista kehräämättömiä villoja, vaikkei haluaisikaan.
Muurahaiset ovat pirskatin nopeita kävelijöitä. Kuvasin kerran niitä liian pitkällä valotusajalla ja kuvaan ei tullut ensimmäistäkään. Menetelmä sopii rakennusten kuvaamiseen,jos ei halua ihmisiä mukaan ja jos nämä kulkevat kyllin reippaasti eikä höitä ole jonoksi asti.
Muuan naapuri kuvasi kissaansa jäällä iltahämärissä. Kissa vaihtoi valotusaikana paikkaansa ja niin se tuli kahtena samaan otokseen.
Jokos muuten olet kuvannut vilistävän murahaisen? Eikös sulla ollut takavuosina ajatuksissasi jokin muurahaisprojekti, kun kooTee yritti selittää sinulle, miten päin kameraa pidellään käsissä? Mitähäh? Niillä kulmilla joutuu laulun mukaan talsimaan taivon rantaan yli peltojen kusiaspesiä mähdäkeen.
Meinasin muuten märistä Kooteelle samanlaisesta virtauksen kuvaamisesta, mutta en kehdannut, koska se on niin herkkä loukkaantumaan. Mitähän Mari sanoisi, Langinkosken ja Sapokan vesipuiston kuvaaja. Saattaisin saada hänet puolelleni.
Kyllä minä kuvaan myös jatkossa näin, tietysti tekniikkaani kuitenkin hioen ja koettaen oppia noita valotusaikoja ja aukkoja.
Tuo kuvahan on totta, juuri noin vesi menee, mutta ihmissilmä on liian hidas näkemään sitä noin. Kuva pysäyttää kiitävän hetken, joka on juuri tuommoinen! Nih!
Siis muurahaisprojektia en ole unohtanut, ja se on edelleen tavoitteenani. Olen kyllä aika ajoin kuvannut tätä ötökkää, mutta enpä ole onnistunut saamaan muuta kuin tärähtäneen klöntin jossain ruskeassa keossa. Kyllä se kuva vielä tulee, vannon ja vakuutan. Kenties jo ensi kesänä. Lupaan panostaa tähän projektiin muun ohella.
Ja pöh! Jos sinä haluat "pysäyttää" kiitävän virran, niin näet sen kuvassa likimain sellaisena kuin se on, et tuollaisena mössönä. Jos näet virran samanlaisena kuin kuvissasi, kehottaisin sinua käymään lähimmällä optikolla. Hän yleensä voi auttaa.
Haa tähän en asetu puolelle tai toiselle. Paikkansa kummallakin, napakalla pysähtyneisyyden vedellä sekä pehmeällä pyörteellä ja sumulla. Riippuu siitä, mitä hakee tai on hakevinaan.
Sapokan kuvaan yleensä lyhyellä valoitusajalla, Langinkoskea voi vähän jo sumentaakin :-D
Mössöt itsellesi! Vuoden luontokuvassakin oli aika mössömäisiä susia.. Niiillä kun oli kova kiire karhun perään. (Linkki pupukuvakommenteissa.)
Mössöt siis a-k.h:lle, ei Marille. :)
Kiitos mössöistä. Älä ainakaan siitä luontokuvasta ota opiksesi äläkä edellisestäkään. Siis todellisuudessa karhu ei ajanut susia takaa, vaan jokin oli pelästyttänyt ne raadolta ja ne lähtivät pinkomaan pakoon samaan suuntaan, kunnes äimistyivät, että kuinkas tässä nyt näin kävi, ja lähtivät loikkimaan kuka minnekin.
Näissä luontokuvakilpailuissakin on jo tultu tilanteeseen "kun mikään ei enää riitä". On jo palkittava kaikkea soopaa, kun kaikki järkeenkäypä ja järjetön on nähty. Vieläkin vanhempi vuoden luontokuva oli satunnainen pokkariotos räpättynä kreivinaikaan.
Hyvän kuvan ei tarvitse olla välineurheilun tulos, kuten olette kuvistani nähneet.
No voihan se noinkin olla, että voittokuvat ovat soopaa perinteiseen kuvaukseen tottuneen mielestä. Minua ainakin voittokuvat ovat kovasti miellyttäneet, ja ne edustavat sitä suuntaa, jota minäkin kuvillani haen. Eli kamera on väline, jolla voidaan luoda uutta, ei vain jäljentää todellisuutta.
Ja - edelleen mietin sitä, että tapa, jolla silmämme aistii ohikiitävän hetken, ei ole samanlainen kuin se kuva, joka verkkokalvoilta aivoihin lopputulemana piirtyy. Kun kiitävän hetken pysäyttää kuvalla, siinä näkyy jotain sellaista, jota aivot eivät ehdi rekisteröidä todellisessa tilanteessa.
PS Jos joku muistaa hyvän koski- tai liikkuvan veden kuvan, voisi vinkata nettiosoitteen, jossa voisin katsoa ja koettaa oppia siitä. Marilla ilmeisesti on, ja voin kyllä myöhemmin selata, josko löydän.
"Hyvän kuvan ei tarvitse olla välineurheilun tulos, kuten olette kuvistani nähneet."
Sitaatti KH:n kommentista =)))
En loukkaannu, mutta perustelumattomat väitteen harmittavat!
Ripottel kardemummaa uunipellil ja pelli vartiks uunii 75 astesse.
Ja sit viäl!
Kastel vanha villasukka Toluhu ja heit sukka soffa al.
Istu ja nauti elämäst ilma joulustressii :
Talo tuaksu tuarelt pullalt ja juur siivotul.
Pimiä o kuiteski.
Hahaaa!
Olikos toi joulusukka a-k.h:lle ja kardemummavihje mulle? Kiitos kuitenkin. Mulla on viel tuo tolutus vähän vaiheessa, mutt pullat on pakkasessa! :D
Tuo ylempi on mielestäni maalauksellinen, ei ihan realistinen, mutta kaunis silti omalla tavallaan. Siitä jos painattaisi isokokoisen kuvan niin kehtaisi ripustaa vaikka minne.
Kiitos Maria! Se ei ole tosiaan ollenkaan tarkka, vaan maalauksellinen, niin kuin moni tässä niin nätisti sanoo. Noh, katsotaan, millaisia kuohuja jatkossa tulee.
Tuhruinen varsinkin tuo ylimmäinen kuva, kuin rasvaliidulla sutaistu. Mene, Kootee, sukan seuraksi sinne sängyn alle.
Höpsistä a-k.h! En väitä ollenkaan, että kuva on teknisesti moitteeton, mutta minä näen sen (huolimatta siitä että se on minun ottamani) kuin siveltimenvedon jäljiltä, ja se sopii nyt minulle. Ettäs tiedät.
Iines, tommosen 'hidastetun' määkin viä työstän, mut kun ei jaksa lukee kaikkia manuaaleja - ei nimittäin ole vehkeistä kii;)
Vanhalla asahi pentax spotmaticilla
tuli kyllä kaikkee otettua, mutta nää kompuuttorikamerat!!!
Hienoja kuvia.
Lähetä kommentti